Väinö Linnan reitillä 17.8.2008




Sunnuntai päivänä ajattelimme hieman muistella menneitä ja myös Väinö Linnaa. Kiersimme hänen reittinsä läpi, muistelimme "Täällä pohjantähden alla" trilogiaa. Annoimme mielikuvituksen virrata siellä, mihin Väinö Linna sijoitti kirjansa henkilöt. Pentinkulma eli Honkolan kylä on Linnan syntymäkylä, jossa myös vietti lapsuutensa. Mustavalkoiset kuvat lainattu Urjalan kunnan sivuilta.





Urjalan asema, tänne saapui uusi kirkkoherra Salpakari, josta  Koskelan Jussi haki hänet pappilaan.  Asema  on  yli  kymmenen  kilometrin  päässä pappilasta. Täältä  punakaarti  lähti  myös  sotaan.





Säätiötalo, kirjan kunnantalo Urjalassa.





Urjalan Kirkko, pappilasta oli lähes kymmenen kilometrin matka kirkolle. Joka sunnuntai Salpakari tuli kirkolle saarnaamaan.





Väinö Linnan syntymäkodin rauniot. Linnan isä rakensi talon 1900 luvun alkupuoliskolla. Pian isän kuoleman jälkeen talo jouduttiin myymään. Tapasimme täällä Linnan sukulaisesen, hän kertoi talon puretun pois, kun aikaisemmin ei ymmärretty sen arvoa jälkipolville. Hän kertoi paljon mielenkiintoisia tarinoita ja yksityiskohtia varhaisista vuosista.





Linnan syntymäkoti silloin ennen.





Työväentalon rauniot. Voin kuvitella räätäli Halmeen kehottavan punaisia aatetovereitaan rauhallisuuteen, Akseli vähät välitti Halmeen varoitteluista. Erikoista on, että tosiasiassa Honkolan kylässä työväen talo ja palokunnan talo olivat lähes vierekkäin. En muista, onko muualla Suomessa vastaavaa.





Työväen talolta kuva ilmeisesti talon alkuajoilta, kuten kuvasta havaitsee, Honkolan kylä oli varsin punainen. Tampere ei ole kaukana.





Palokunnan talo, johon Linna romaanissaan ajatteli työväen taloksi. Palokunnan talolla on joka kesä taidenäyttely. Pentinkulman päivillä täällä on paljon ohjelmaa.





Honkolan kartano, paronin valtakunta. Punaiset tappoivat paronin ja heittivät sillalta jokeen sodan sytyttyä.





Honkolan kauppa, mikä ilo olisikaan, jos tämä talo saataisiin pelastettua, pienellä kylällä kauppa lähes alkuperäisessä asussaan, harvinaista sanoisin.





Ittellisen torppa, räätäli Halme olisi voinut hyvinkin asua tässä. Ittellisellä ei ollut taksvärkki velvotteita, kuten torppareilla. Ittellinen oli myös yhteiskunnallisestikin paremmassa asemassa.





Viola ittellisen kaivolla. Ittellisen talo on hyvin säilynyt, se on muutamia vuosia sitten ostettu kunnalle. 1980 luvulle saakka talossa asui ittellinen ompelija.





Koskela Jussin torppa, hän sai pappilan hallanarat suot torpan paikaksi. Kova pala oli, kun Ruustinna Salpakari vaati miestään ottamaan osan Jussin raivaamista pelloista takaisin pappilallel. Ei katsonut ruustinna hyvällä ahkeraa ja hieman menestyvää Jussin touhua. Turhan komean torpankin oli rakentamut itselleen.





Honkolan koulu, Pentti Rautajärven lapualaisessa komennossa opittiin, tosin Leppäsen Valenti osasi sanoa kovastikin vastaan, kovat oli rangaistukset. Eihän muonamiehen poika tietysti osaa edes käyttaytyäkään, lapualaisen mielestä. Koulu paloi 1989, yli 100 vuotta täällä sivistyttiin.





Honkolan koulu ennen paloa.





Pappila, Salpakari oli ymmärtävä mies, hänen heikkoutensa oli oikutteleva vaimo. Monin eri sanankääntein hän toimitti asiaansa, johonka vaimo häntä painosti. Linna ei selvästi halunnut valkoiselle papille tyrannin viittaa, vaan oikuttelevasta vaimosta rakensi valkoisen puolen taustavoimaksi.

 

Sivun alkuun

 

|
©2017 Kulkurin kujeet