Loviisan ja Kotkan retki 20-22.7.2012

 

Perjantai-iltana lähdimme yhdeksän jälkeen liikkeelle Kirstin töiden jälkeen. Kirstin ollessa töissä, pakkasin auton, hain retkimuonan ja laitoin kaiken valmiiksi. Hain Kirstin töistä, sitten olimme tien päällä. Ajoimme Kuninkaantien Abc:lle Koskenkylään Loviisan Pernajaan. Olin ostanut maukasta ranskalaisen leipomon leipiä, illalla niitä ennen nukkumaan menoa ihmettelimme, maku oli kerrassaan mainio.

 

 

Joanna haluaa absilla käydä lasten leikkipaikalla, niin tottuneesti ja osaavasti kolme vuotias pelaa pelejään yksinkertaisella tietokoneella.

 

 

Loviisan kirkkoa pysähdyimme ensiksi katsomaan, päätietä tultaessa kirkko on ensimmäisenä ylväästi toivottamassa tervetulleeksi keskellä tietä, näkyen kauas. Uusgoottilaista tyyliä edustava kirkko on rakennettu Georg Theodor von Chiewitzin ja Julius Basilierin suunnitelmien mukaan 1863–1865.

 

 

Lasten iloksi ajoimme seuraavaksi uimarannalle Loviisaan, hieno uimaranta ja leikkipaikka.

 

 

Loviisan maalinnoituksen lähistöllä kulkee Ehrensvärdinpolku, lue lisää tästä.

 

 

Uimisen jälkeen ajoimme Ruotsinpyhtäälle, paljon oli matkalijoita paikalla. Siellä on aina mainio tunnelma.

 

 

Ruotsinpyhtään pieniä yksityiskohtia.

 

 

Ruotsinpyhtäällä nautimme välipalan ja ajoimme läheiselle Savukosken sillalle uimaan.

 

 

Vanha Savukosken museosilta oli korjattu täysin, se on suljettu liikenteeltä. Viola kokeili jalkapelissä juosten miten silta toimii.

 

 

Pyhtään kirkko on keskiaikainen valkoiseksi kalkittu harmaakivikirkko. Kirkko on peräisin 1460-luvulta ja on parhaita alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja Suomessa.

Kirkko on omistettu Pyhälle Henrikille. Kirkkosali on kolmilaivainen, jossa on korkeat ja kapeat pylväät. Kirkossa on alkuperäisiä keskiaikaisia holvi- ja seinämaalauksia sekä puuveistotöitä. Ikkunoissa on harvinaiset tiilisauvastot. Alttaritaulun ”Kristus Emmauksessa” on maalannut Auguste Joseph Desarnod ja se on lahjoitettu kirkkoon vuonna 1848.

Kokkolaan on rakennettu pienoiskokoinen kopio Pyhtään kirkosta. Se valmistui vuonna 2011 ja on Suomen pienin kivikirkko.

 

 

Vesipuisto Sapokkaan ajoimme Kotkaan saavuttuamme, käsittämättömän hieno puisto on rakennettu entiselle haisevalle lahdelle, jota aikanaan jopa ajateltiin peitettäväksi parkkipaikoiksi.

 

 

Vesiaiheet kiinnostavat aina lapsia.

 

 

Vesipuiston nerokkaita yksityiskohtia.

 

 


Kaikki varmaan ovat kuulleet Kotkan ruususta, laulu ja tositarina. Tarina vaan ei ole kovin ylevä. Linkistä Ylen tositarinan esittely. Kotkan ruusu

 

 

Onko Kotkan vanha paloasema maailman kaunein paloasema? Liikutaan hyvän maun parhaimmilla rajoilla.

 

 

Arvo Siikamäen veistos "Tahdon voima" vuodelta 1985 on hyvä, hieman siinä on mielestäni realisosialismin taiteen makua, vaikka en siitä kovin paljoa ymmärrä enkä tiedä. Tämä on hyvä, kun liukuu alaspäin niin teos sulautuu yhdeksi, tahdonvoimaksi.

 

 

Kotkan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, joka edustaa uusgoottilaista tyyliä. Suunnittelija on kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck. Kirkkosalia reunustaa pilareiden kannattama lehterikerros. Pilarit jakavat salin kolmeen laivaan. Salissa on noin 1 500 istumapaikkaa. Kirkon 54 metriä korkean tornin huipussa ei ole ristiä, vaan tilalla on miekka. Tyyli on jotenkin hyvin selkeää Stenbäckiä. Kirkon hautausmaalla ovat sankarihaudat ja kirjailija Toivo Pekkasen hauta.

 

 

 

Kotkan keskustan hauskuus, kivalla tavalla mahdutettu rakennus kahden väliin, tyylistä päätellen 1970 luvulta.

 

 

Olemmeko missä, tässä realisosialismin mahtipontisuus on läsnä voimakkaasti. Kotkan kaupungintalo, ihmettellen suuresti, ettei viheristutuksilla ole edes yritetty pehmentää vaikutusta. Erkki Huttusen voittotyö suunnittelukilpailussa vuonna 1934.

 

 

Keskustan tuntumassa on suuri Toivo Pekkasen puisto, leikkikenttiä on useita ja puisto on monimuotoinen Kotkalaisten  olohuone.

 

 

 

 

 

Kymin kirkko valmistui vuonna 1850. Se on vihitty Pyhän Johanneksen kirkoksi vuonna 1851. Kirkko kuuluu Kotka–Kymin seurakuntayhtymän Kymin seurakunnan tiloihin.

Nykyinen Kymin kirkko on kolmas rakennettu kirkko, kahden edellisen puukirkon tuhouduttua tulipaloissa vuosina 1837 ja 1843. Puukirkko tuhoutui tulipalossa helmikuussa 1837. Lähes valmistunut uusi puukirkko tuhoutui tuhopoltossa 21. marraskuuta 1843. Keväällä 1847 senaatti hyväksyi intendentinkonttorin piirustukset, joiden mukaan uusi kirkko oli rakennettava kivestä.

Kymin kirkko edustaa tyyliltään uusklassista arkkitehtuuria. Kirkko rakennettiin Carl Ludvig Engelin johtaman Suomen intendenttikonttorin tyyppipiirustusten mukaan. Kirkkosalin korkeus on 14 metriä ja istumapaikkoja on lähes 800 hengelle.

 

 

Hukkuneiden merimiesten hautamuistomerkki, kiveen on hakattu hukkuneiden nimet 90 vuoden ajalta.

 

 

Kumparepuisto Karhulan Otsolan vanhalla kaatopaikalla. Yöksi jäimme Karhulan Apsille.

 

 


Sunnuntaiaamuna ajoimme Kotkan Langinkoskelle, keisarilliselle kesähuvilalle, kalastumajalle.

Aleksanteri III vieraili Langinkoskella ensimmäisen kerran vuonna 1880 ollessaan kruununprinssinä. Vieraillessaan toisen kerran Langinkoskella hän ilmoitti haluavansa pienen kalamajan kosken rannalle. Majan rakentaminen aloitettiin kesällä 1888 ja se vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Rakennuksen suunnitteli Magnus Schjerfbeck ja sisustuksen Johan Jacob Ahrenberg. Aleksanteri III vietti kalastusmajalla aikaa useana kesänä. Vuonna 1894 valtaan astunut keisari Nikolai II vieraili Langinkoskella vain kerran. Suomen itsenäistymisen jälkeen Langinkosken alue siirtyi rakennuksineen valtiolle. Museo perustettiin vuonna 1933 ja rakennusta alettiin entistää alkuperäiseen asuunsa.

 

 

Virta on oppaan mukaan liian matala, jotta sen voisi valjastaa voimalaksi, tässä ehkä syy, ettei aluetta ole pilattu kokonaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Retkemme loppupuolella kävimme Pernajassa, keskiaikainen kirkko on Pernajassakin käymisen arvoinen paikka.

 

 

Pernajassa on myös oivallinen uimaranta.

 

 

Uimarannalla on liikennemerkistö, jonka tulkitseminen on haastavaa.

 

 

 

Sivun alkuun

 

 

|
©2017 Kulkurin kujeet