Keski-Suomi 10.6.2012

 

 

Paluumatkalla Kassun hautajaisista yövyimme Pyhäsalmessa apsin pihalla, kuinkas muuten. Aamupalan jälkeen kävimme naapurissa Vaskikellossa soittopuuhissa. Useita kelloja kokeilimme, varmaan kaikkia, joita pystyi soittamaan.

 

 

Pyhäjärven kirkkoa kävimme kurkistamassa, samoin keskustaa. Pyhäsalmen keskusta ei ole kaunedella pilattu, surullinen näky. Kirkko rakennettu vuonna 1897 ja tapuli 1899.

 

 

Kävimme uimassa, tai lapset kävivät uimassa Pyhäjärvessä Emolahdessa. Vesi oli kyllä kylmää. Vieressä on kunnan Emolahden leirintäalue.

 

 

Pihtiputaan yksi nähtävyys on Heinäjoen museosilta, Heinäjoen kaksiaukkoinen kiviholvisilta sijaitsee Pihtiputaan keskustassa. Silta valmistui vuonna 1924. Valtatien 4 liikenne kulki Heinäjoen sillan kautta aina vuoteen 1962 saakka. Museosillaksi se hyväksyttiin vuonna 1982.

 

 

Pihtiputaan pieni puinen ristikirkko vuodelta 1783 on Keski-Suomen kirkoista vanhin yhä käytössä oleva. Kirkon rakennusmestarina toimi kalajokelainen Simon Silvén. Haapajärveläinen kirkonrakentaja Mikko Karjalahti suunnitteli vuonna 1874 tehdyt kirkon ja tapulin muutostyöt. Arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema seuraava kunnostushanke viivästyi sodan takia. Arkkitehti Juhani Viiste laati vuonna 1949 uudet korjauspiirustukset, joiden pohjalta kirkko kunnostettiin. Viimeisin kunnostus valmistui vuonna 1992.

 

 

Kahdeksan surmanluotia, neljän poliisimiehen hauta Pihtiputaan kirkolla.

 

 

Nuori muori vaari, nyt on Viitasaari, kaarra keskustaan. Taisi olla aina -80 luvulle saakka nleostien varressa kyltti.

 

 

Porthanin puistossa lapset saivat leikkiä....

 

 

Saivat syödäkseen....

 

 

Viitasaarella on suuria poikia syntynyt, SAK:n puheenjohtajan Niilo Hämäläisen patsas

 

 

Henrik Gabriel Porthan, oli sukujuuriltaan karjalainen. Hänen isänsä puolelta suku johti viipurilaiseen kauppiaaseen Kustaa Purtaseen, jonka poika oli päässyt pappisuralle ja vaihtanut nimensä asianmukaisesti hienompana pidetyksi Porthaniksi. Isä toimi kirkkoherrana Viitasaarella, jossa Henrik Gabriel syntyi 1739. Isä tuli mielisairaaksi Henrik Gabrielin ollessa viiden, ja tämä päätyi enonsa, Kruunupyyn kirkkoherra Gustaf (Kustaa) Jusleniuksen huollettavaksi. Gustaf Juslenius oli ensimmäisen fennofiilin Daniel Jusleniuksen poika, jolta Porthan sai vaikutteita kansallisiin harrastuksiinsa. Toinen Porthanin suomalais-isänmaallisuuteen vaikuttanut hahmo oli piispa C. F. Mennander. Porthanin ajattelun ohjenuorana olivat kuitenkin ennen muuta valistusfilosofian empiiriset ja rationaaliset menetelmät. (tiedot Wikipedia)

 

 

Arvo Thauvon, oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hän sai sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa, missä hän sai tulikasteensa Misse-joella Saksan itärintamalla. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan ja kaatui Mouhussa käydyssä taistelussa.

Thauvón astui Suomen armeijan palvelukseen Saksassa 7. helmikuuta 1918 ensin vannottuaan sotilasvalan Suomen hallitukselle ja allekirjoitettuaan palvelussitoumuksen armeijalle. Tässä tilaisuudessa hänet ylennettiin luutnantiksi. Hän saapui takaisin Suomeen 18. helmikuuta 1918 aselaivoja seuranneen komennuskunnan mukana Vaasaan. Vaasasta hänet määrättiin sotilaskouluttajaksi Jyväskylään, mistä hänet lähetettiin 2. maaliskuuta 1918 konekivääriosaston johtajaksi Savon rintamalle. Hän kaatui Mouhussa käydyssä taistelussa luodin lävistäessä hänen rintansa 3. maaliskuuta 1918. Hän oli kuollessaan naimaton ja kirjoilla Viitasaarella. Hänet haudattiin Viitasaaren sankarihautaan. (Wikipedia)

 

 

Viitasaaren kirkko on Viitasaaren evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko Viitasaarella Keski-Suomessa. Kirkko sijaitsee Haapasaaressa kaupungin keskustan eteläpuolella. Kirkko valmistui vuonna 1878 vuonna 1877 perustetun hautausmaan viereen. Kirkko on järjestyksessä (kirjoitetun tiedon mukaan) seurakunnan neljäs.

Viitasaaren nykyinen kirkko on malliltaan ristikirkko, jonka ristikeskuksen sisäkulmat oli viistetty. Päätytornillinen ristikirkko valmistui vuonna 1878 Haapasaareen haapajärveläisen rakennusmestarin Mikko Karjalahden johdolla. Rakennus koki perusteellisen muutoksen vuonna 1925 arkkitehti Alvar Aallon laatimien korjaussuunnitelmien pohjalta. Kirkon uusgoottilainen muotokieli muuttui klassisistiseksi. Korjaustyön urakoivat kurikkalaiset rakennusmestarit Anton Hakola ja Iisakki Ruuska. Seuraava kunnostus toteutettiin arkkitehti Paavo Riihimäen piirustusten perusteella. Vuoden 1970 korjaussuunnitelmat laati Aslak Sarre (Wikipedia)

 

 

Konginkankaan tasavartista, puista ristikirkkoa (Jaakko Kuorikoski ja poika Lauri Heikki Kuorikoski, 1866) pidetään viimeisenä kansanrakentajien rakentamana kirkkona Suomessa. Konginkankaan vanha keskusta on merkittävä rakennettu ympäristö. Kirkkomaisemaan liittyy myös vuonna 1856 käyttöön vihitty Konginkankaan hautausmaa sekä viljamakasiini, joka on toiminut kotiseutumuseona vuodesta 1956. (Wikipedia)

 

 

Hautausmailla kävellessäni etsin ensiksi sotien sankarihaudat ja muistomerkit. Seuraavaksi etsin Karjalaisten muistokiven, sitähän ei tietenkään ole jokaisella hautausmaalla. Sen jälkeen kiertelen hautausmaata, silmäilen ja noukin sieltä täältä mielenkiintoista. Tarina alkaa elämään...

 

 

Kirkolla ja hautausmaalla ollessani, lapset eivät aina lähde mukaan. Silloin leikkipuisto lähistöllä pelastaa tilanteen.

 

 

Sumiaisten nykyinen, järjestyksessä toinen kirkko rakennettiin vanhan kirkon pohjalta. Lääninarkkitehti Theodor Granstedt laati uudestaan rakennettavalle kirkolle piirustukset. Kirkon rakensi rakennusmestari Erik Johan Holpainen ja se valmistui vuonna 1889. Rakennuksen pohjakaava on neljällä sakaralla laajennettu kahdeksankulmio. Keskiöstä nousee matala kartionmuotoinen katto, joka päättyy pieneen kupukattoiseen lyhtyrakennelmaan. Kirkon ulkoasua hallitsevat klassisoivat elementit. Kirkon viimeisin kunnostus tehtiin vuonna 1996. Kirkko sijaitsee kaunilla kannaksella Keiteleen ja Sumiaisen keskellä.

 

 

Kirkko on valmistunut vuonna 1940. Sen on suunnitellut arkkitehti Georg Henriksson. Tyyliltään kirkko edustaa myöhäistä funktionalismia. Istumapaikkoja on 350 henkilölle.
Alttaritauluna on kankaalle tehty öljyvärimaalaus "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon." Taulu on taiteilija Alf Danningin käsialaa vuodelta 1953. Taiteilijan kuoleman johdosta työ jäi kesken, mutta hänen oppilaansa saattoi sen valmiiksi. Taulun maisema on suolahtelainen, eli kuvassa on Suojärvi ja Kirppuvuori.

 

 

Suolahden kirkon vieressä on paloasema rakennettu 1940, tyyliltään myös funkista. Rakennustyöt päästiin aloittamaan jo keväällä 1939, mutta ne keskeytyivät talvisodan ajaksi, jatkuakseen jälleen keväällä 1940. Paloasema valmistui kesällä 1940. Pian sen valmistuttua levisi sanaa, jonka mukaan työ tehtiin "hieman falskisti", valvonta oli heikkoa, ja tästä johtuen lämpöeristys jäi huonoksi.

 

Sivun alkuun

 

 

|
©2017 Kulkurin kujeet