Kesäretki Itä Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon 12.8.2007




Kesän vielä näyttäessä parhaat puolensa, lähdimme retkelle, monipuoliselle, uintia, kulttuuria ja historiaa. Aluksi ajoimme Liljendaliin uimarannalle, vuosien varrella meille on kertynyt monia hienoja uimapaikkoja, joissa poikkeamme  ohi ajaessamme.





Lapset voisivat olla vaikka koko kesän järvessä ja meressä. Muistan itsekin lapsena, kun asuttiin lähellä järveä, koko kesä meni järvellä, ei sitä muuta kaivannut tai oikeastaan, jalkapalloa, majan rakennusta ja uintia.





Sofia pitkän harkinnan jälkeen uskalsi hypätä viidestä metristä veteen, riemastuttava tunne.





Seuraavaksi ajoimme Pernajan kirkolle, kaikkihan muistamme Pernajan suomen kielen isän synnyinkunnaksi. Tämä vuosihan on Agricolan juhlavuosi, on kulunut 450 vuotta hänen kuolemastaan. Kävimme keskiaikaisessa kivikirkossa, joka on rakennettu ilmeisesti 1390 luvulla, joten Agricolan syntymän aikaan kirkko on ollut jo yli 100 vuotias.





Pernajan kirkko on sisältä harvinaisen kaunis ja monipuolinen keskiajan kivikirkoksi, Agricolalla lienee vaikutusta asiaan. Agricolan juhlavuoden kunniaksi on ollut paljon ohjelmaa radiossa, myös kirkosta löytyi esite. Linkistä sisään Agricola esite
Agricola-seuran kotisivuille pääset linkistä www.mikaelagricolaseura.fi/































Agricolan patsas sijaitsee kirkon lähettyvillä, tien toisella puolella. Sankarihaudat ovat patsaan viereisellä alueella. Viereinen kuva on taasen synnyinkodin paikalla oleva muistomerkki tai hautakivi.
































Sofia ja Annika tutkivat opastaulua synnyintalon paikalla, oikealla Agricola seuran muistomerkki ja vanha pappila.





Siirryimme Ruotsinpyhtäälle. Kunta on saanut nimensä Turun rauhan rajasta. Turun rauha 1743, jakoi Pyhtään kunnan Kymijoen tämän haaran kohdalta kahtia. Kirkon puoli jäi Venäjälle ja toisen puolen nimeksi tuli sitten Ruotsinpyhtää. Kuva on Turun rauhan  250 vuotismuistomerkistä 7.8.1993.





Ahvensalmen ylittävä Savukosken sillan rakensi tanskalainen urakoitsija Christiani & Nielsen vuonna 1928. Silta on yksinivelinen betoninen kaarisilta, joka valmistuttuaan
oli ainutlaatuinen koko maailmassa. Se rakennettiin köysiradan avulla. Silta oli kuudes teräsbetonisilta Suomessa. Vanhin teräsbetonisilta on Tönnön silta Orimattilassa, joka on rakennettu 1911. Turun rauhan rajalla molemmin puolin jokea oli tullipaikat. Tässä samassa paikassa on ollut silta vuosisatoja. Silta ja tie kuului suureen rantatiehen. Linkistä lisätietoa museosilloista ja -teistä. Museotiet ja -sillat





Tästä kulki Ruotsisuomen ja Venäjän raja Turun rauhan mukaan. Kun osa ihmisistä vaatii Karjalaa takaisin Suomelle, yhtä hyvin Venäjä voisi vaatia Turun rauhan mukaisia rajoja. Ruotsi voisi myös vaatia Suomea takaisin. Rajat ovat kulkeneet missä milloinkin, joten eiköhän tyydytä tämän hetkiseen rajaan.





Ruotsinpyhtään ruukkialue on kaunista, täällä on toiminut kankivasara ja muuta metallitoimintaa, puunjalostusta. Nykyään alueella toimii sähkötarviketehdas.





Ruukin kankivasara ja pajat sijaitsivat tässä rakennuksessa. Nykyään kahvila, myymälä ja museo.





Vanhassa paloasemarakennuksessa sijaitsee käsityöläismyymälöitä.





On korua monenlaista, kovin lähelle ei naisväkeä voi päästää.






Sepän akan pajan edessä tuoksuja aistitaan.





Ruotsinpyhtään kirkko on kahdeksankulmainen, niitä ei ole montaa Suomessa, Heinolassa muistuu mieleeni myös kahdeksankulmainen kirkko. Kun kirkko jäi Pyhtään puolelle, niin Ruotsinpyhtää jäi ilman kirkkoa. Suomen seurakunnan keräsivät yhdessä rahaa kirkkoa varten ja näin yhteisellä toiminnalla saatiin uusi kirkko Strömforssin rautaruukin kupeeseen. Kirkossa pidettiin ensimmäinen Jumalanpalvelus vuonna 1770.





Kotkaan ajoimme katsomaan Sapokan vesipuistoa. Sapokka on tehty aikaisemmin hyvin saastuneelle alueelle. Vesiputouksen paikalla on ollut aikoinaan hyppyrimäki. Suurtehopumput pumppaavat jatkuvasti vettä sataman ulkopuolelta. Näin alueella on jatkuva vedenkierto ja vesi on hapekasta ja rehevöitymistä ei ole.





Täältä Kirsti saa aiheita myös meidän pihaamme, sitten kun se joskus valmistuu jos elonpäiviä riittää. Palataan lähemmin asiaan 2020-2030 luvuilla.





Sapokassa on myös haikaranpesä....






Päivän lopuksi ajoimme Langinkoskelle, joka sijaitsee Kotkan kupeessa. Langinkoski oli Keisari Aleksanteri III kesänviettopaikka. Keisarillinen perhe vietti pitkiä aikoja kesiä täällä rauhassa hovilta.





Langinkoski on ollut kalaisa, täältä on kuulemma parhaina päivinä kalastettu yli 600 kiloa lohikaloja. Keisarilla oli täällä omat keisarilliset kalastajansa.





Langinkosken portilta suuntasimme matkamme kotiin. Päivä sisälsi huvia ja hyötyä. Pidämme tärkeänä välittää myös lapsillemme kotiseutumme ja kotimaamme historiaa sillä taidolla jonka omaamme. Aika näyttää, miten he muistavat nämä reissut.

 

Sivun alkuun

 

|
©2017 Kulkurin kujeet